Olo ylioppilaskokeessa on kuin leivällä leipäpussissa. Ehtiikö sitä homehtua ennen kuin otetaan pois pussista?
Kuusi tuntia on runsaasti aikaa tehdä yksi koe. Vaan kun on myös kuusi tehtävää ja se on aika paljon, usko vaan. Kun ensimmäiseen tehtävään kuluu siitä kuudesta reilu kuudesosa, alkaa sitä ilman kokemuksen tarjoamaa turvaa panikoimaan. Riittääkö se aika ollenkaan?
Paniikissa ja hätäpäissään sitä alkaa tietenkin toimimaan kuin hätäpää. Ja sehän tietenkin hätiköi, mitäs muuta? Kiireellä kaikki loput viisi tehtävää läpi, toivottavasti ehtii. Ei katsota edes kelloon.
Aikarauta lyö kahtatoista, puolet ajasta on siis kulunut. Kaikki tehtävät tehtynä. Mitäs sitä muutakaan tämmöisestä voi odottaa…
...kuin C:tä.
Ylioppilasarvosana-asteikko menee kuin LEMCBAI, eli juuri noin. C on keskellä ja merkitsee samaa kuin kouluarvosana 7. Muistat kai vielä kun sait seiskoja kokeista? Muistat kai? Ala-asteella se merkitsi surkeaa suoritusta, ylä-asteella pettymystä, lukiossa sitä ollaan vähän realistisimpia: 7 on keskiverto, ihan ok, mitäs tässä, hyvin tässä pärjäillään.
Vaan kun hyvin ei tässä pärjäillä. Filosofia verrattuna esimerkiksi pitkään matematiikkaan, yhteiskuntaoppiin, melkein mihin tahansa, on helppoa kuin naksujen syönti – ottaa vaan pussista. Niitä naksuja nimittäin, arvasit varmaan. Tässä siis vähän mietityttää:
Mitenkä ne muut kokeet tulevat menemään?
2 Vastaus merkintään "Tulokset julki"
Sonja kirjoitti 06.12.2007:
Filosofia on aika hemmetin vaikeaa verrattuna mihin tahansa muuhun oppiaineeseen. Pitkä matikka, yhteiskuntaoppi ja kvanttifysiikka ovat suorastaan helppoja siihen verrattuna. Syy lienee se, että matikassa, yhteiskuntaopissa ja kvanttifysiikassa riittää, kun muistaa lukemansa ja osaa vähän soveltaa sitä. Filosofiassa pitää soveltaa, soveltaa, soveltaa ja säveltää ja hakea vain vähän tukea siitä, mitä tunneilla on puhuttu. Siinä on kyse ajattelukyvystä ja siitä, että osaa luoda jotain oikeasti uutta ja mielenkiintoista aina näkökulmia myöten. Pelkät filosofiankirjat pänttäämällä saattaa päästä läpi, mutta mahdollisuudet hyvään arvosanaan ovat heikot.
En ole koskaan tavannut ihmistä, joka olisi päässyt filosofiankurssista läpi tenttimällä. Kouluni sisäänottokeskiarvo on 9,2.
En uskaltautunut kirjoittamaan filosofiaa yo-kirjoituksissa, vaikka olen käynyt kaikki kurssit ja saanut joka kerta kympin. Sen sijaan päätin kirjoittaa toisena reaalina uskonnon, vaikka olin käynyt uskonnosta vain pakolliset kurssit. Syy: on huomattavasti helpompi päntätä loput uskonnonkurssit itsenäisesti parissa kuukaudessa ja kirjoittaa hyvin kirjoituksissa kuin kirjoittaa filosofia kaikkien filosofiankurssien pohjalta ja pärjätä hyvin. Siellä, minne aion lukion jälkeen, katsotaan vain reaalien määrä ja arvosanat, ei sitä, mitä ne kirjoitetut reaalit ovat.
Elämä on.
Bitten kirjoitti 06.12.2007:
Sehän se filosofiassa juuri onkin helppoa. Ei tarvitse muistaa niin paljon asioita kuin esim. niissä pitkässä matikassa tai yhteiskuntaopissa. Tarvitsee vain osata ne asiat ja sitten soveltaa.
Ulkoa opettelu se vasta vaikeaa onkin. Ainakin minulle.