Loma tullos ja loma menköös.
Sain juuri suklaalevyn syötyä. Suklaata ei pitäisi syödä.
Sitten asiaan. Tai lähinnä asiattomuuksiin. Loman vietin sukulaisten luona Pohjois-Karjalassa, sekä Lieksassa että Kontiolahdella, jossa on meidän maantiedon opettajan suosikkijärvi, Höytiäinen.
Oli joulu ja joulunahan syödään, kuten minäkin tein. Oikein urakalla, vähän kuten joulupukkikin on varmaan tehnyt. Siellä mielikuvitusmaassa. Oletettavasti.
Sitten harrastin joitakin ulkotoimiakin. Sää vaan oli aika lämmin, lumeton ja pimeä. Auringon näin pitkän tauon jälkeen loman loppupuolella ja ohhoh, kuinka se näyttikään samalta kuin aina ennenkin. Ei aurinkoa nyt noin vain unohdeta.
Paluumatkalla junassa töpeksin, kun kuulutettiin, että seuraavaksi juna on Kouvolassa, jonne minäkin olin matkalla, ja minä luulin, että kohta ollaan Kouvolassa. Pakkasin kirjan laukkuun ja lähdin ovelle odottamaan. Puoleksi tunniksi.
Virheistään oppii sanotaan. Tämä taisi olla jo toinen kerta, kun näin tapahtuu. Ja minähän olen matkustellut junalla säännöllisesti jo monta vuotta.
Ihan kiva loma oli. Kyllä sitä näppäinsormeni alkoivat jo syyhytä jossain vaiheessa. Nyt ne pääsivät jälleen toimiin. En minä tätä merkintää varpailla ole näpytellyt. Enkä nenälläkään tai muullakaan ulokkeella.
Hyvää alkanutta vuotta. Eihän siitä ole kuin viisi päivää. Vaiko neljä. Riippuu vähän, miten asiaa katsoo. Tai sitten minä vain käsitin koko jutun väärin. Mmh.
Tänään piti minun tentata maantiedon käsitekokeeseen. Mikä idea opettajallamme olikaan päässään, kun kertauskurssin päätteeksi halusi pitää pienenmoisen käsitekokeen?
Tosin, maantiedon opettajaamme ei saa kyseenalaistaa. Ai mistä syystä? Ihan vaan syystä.
Eihän siitä lukemisesta sitten tullutkaan mitään, kun alakerrasta yhtäkkiä kaikotetaan, että tänään mennään Jumboon jouluostoksille ja että se tulee kuluttamaan koko päivän verran aikaa.
Lähdin mukaan sillä ehdolla, että saan etupenkillä istuskella ja lukea kokeisiin. Musiikki vaimensi takapenkin moninaiset häiriötekijät.
Hell Singin Jumbo oli kauhea paikka. Ensin oli vaikea löytää edes parkkipaikalle ja sitten siellä parkissa piti haahuilla ja hortoilla, kunnes vapaa paikka sitten viimein löytyi – kattokerroksesta.
Jumbo oli nimensä mukaisesti Jumbo, siellä oli nimittäin ihmisiä ihan Jumbosti. Muutaman tunnin ajan tuhlauksen jälkeen (olkaamme katkeria anttiloille, dressmanneille ym.) löysin citymarketista etsimäni talvikengät ja sitten lahjat vielä vanhemmille.
Myöhemmin sain kuulla, että muut eivät saaneet aikaiseksi mitään. Olipas ***** reissu.
Takaisin päin kun pääsimme viimein lähtemään, oli jo niin pimeää, ettei lukea nähnyt, ei ollenkaan. Se tenttaaminen jää sitten täksi illaksi ja huomisaamuksi, huomenna se koe nimittäin on.
Lopuksi vielä semmoinen huomio, että mikä idea niillä koulunpitäjillä oli määrätä koeviikko pidettäväksi keskellä ruuhkaisinta jouluaikaa?
Satunnainen mölähdys:
Garf.