“Pssh… Pssh…” vain kuuluu, kun painot nousee. Ylös ja alas. Henki on vähissä, mutta sisulla vain jatketaan. Kuntosali on suhteellisen uusi paikka minulle. Vuoden alusta olen käynyt ja tulokset ovat vielä aika vähissä. Kunto pitäisi nousta ja lihakset kasvaa kuin kurpitsat. Harrastuksen aloittaminen oli hidasta, mutta tuttavat auttoivat luomaan tavoitteita.
Haluan astella kevyesti kuin kissa ja hypätä korkeammalle kuin kenguru. Juosta pitäisi kovempaa kuin naapurin koira ja näillä käsillä pitäisi saada hiukan isompikin kivi irti maasta. Ketteryys, nopeus, voima. Jos kerran on mahdollista, niin mikä ettei? Onneksi on asiantuntija tuttavana, ettei ihan tyhjää nyhjäistä. “Pssh… Pssh…” sanon minä ja nautin kulmasoudusta käsipainoilla. “Hahaha”.
Uudenlainen elämä odottaa, jos kaikki menee, kuten pitää. Positiivi-vaihde on päällä ja niin pois päin. Tappelussa voi voittaa vain, jos saa vastustajan pois pelistä. Sitten on parempi mieli. Kuin aamulla heräisi aikaisin, mutta silti pirteänä.
Elämä on tarkoitettu nautittavaksi, jos itse vain niin haluaa. Ja kovasti.