Nyt on pienen kesälomamatkan aika. Lähden pariksi viikoksi sukulaisten luo. Sinä aikana ei tule uusia blogimerkintöjä, kun kannettavaa tietokonettakaan ei ole vielä. MacBook on kuitenkin jo tilauksessa.
Pääsykoe on huomenna. Hirvittää. Läpipääsy on aika epätodennäköistä, opiskella en ehtinyt, enkä oikein jaksanutkaan, niin paljon kuin halusin. Toivotaan, että muut opiskelivat vielä vähemmän.
Raadollisen opiskelun jälkeen on hyvä ottaa vähän lomaa. Minä lähdenkin tästä pienelle lomamatkalle n. viikoksi. Elämästä kannattaa nimittäin nauttia ennen kuin maapallo joutuu toiseen ulottuvuuteen.
Loman jälkeen alkaakin sitten pääsykokeisiin luku. Yo Kustannuksen pääsykoekirjan ehdinkin jo tilata, ehkä jotain muitakin tilaan. Sitten pitää vielä tilata se varsinainen pääsykoekirja, näillä näkymin Sosiologia-niminen kirja. Omaksi helpotuksesi se on vain vähän yli 200-sivuinen. Joihinkin toisiin pääsykokeisiin joutuisi lukemaan useampia kirjoja.
Hyvää lomaa siis vain. Jos sinulla edes sitä on…
Loma tullos ja loma menköös.
Sain juuri suklaalevyn syötyä. Suklaata ei pitäisi syödä.
Sitten asiaan. Tai lähinnä asiattomuuksiin. Loman vietin sukulaisten luona Pohjois-Karjalassa, sekä Lieksassa että Kontiolahdella, jossa on meidän maantiedon opettajan suosikkijärvi, Höytiäinen.
Oli joulu ja joulunahan syödään, kuten minäkin tein. Oikein urakalla, vähän kuten joulupukkikin on varmaan tehnyt. Siellä mielikuvitusmaassa. Oletettavasti.
Sitten harrastin joitakin ulkotoimiakin. Sää vaan oli aika lämmin, lumeton ja pimeä. Auringon näin pitkän tauon jälkeen loman loppupuolella ja ohhoh, kuinka se näyttikään samalta kuin aina ennenkin. Ei aurinkoa nyt noin vain unohdeta.
Paluumatkalla junassa töpeksin, kun kuulutettiin, että seuraavaksi juna on Kouvolassa, jonne minäkin olin matkalla, ja minä luulin, että kohta ollaan Kouvolassa. Pakkasin kirjan laukkuun ja lähdin ovelle odottamaan. Puoleksi tunniksi.
Virheistään oppii sanotaan. Tämä taisi olla jo toinen kerta, kun näin tapahtuu. Ja minähän olen matkustellut junalla säännöllisesti jo monta vuotta.
Ihan kiva loma oli. Kyllä sitä näppäinsormeni alkoivat jo syyhytä jossain vaiheessa. Nyt ne pääsivät jälleen toimiin. En minä tätä merkintää varpailla ole näpytellyt. Enkä nenälläkään tai muullakaan ulokkeella.
Hyvää alkanutta vuotta. Eihän siitä ole kuin viisi päivää. Vaiko neljä. Riippuu vähän, miten asiaa katsoo. Tai sitten minä vain käsitin koko jutun väärin. Mmh.
Jouluaika on hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa. Minä menen nyt hiljentymään ja rauhoittumaan muualle, nimittäin sukulaisten luo Pohjois-Karjalaan.
Aatoksia hiljenee juhlien ajaksi. Tulen takaisin sitten vuoden alussa.
Hyviä lomia!